Miten projektit hyötyvät nuorista huippuosaajista

ACE on tarjonnut allekirjoittaneelle hyvän näköalapaikan toimia lahjakkaista opiskelijoista koostuvien tiimien projektipäällikkönä sekä tutoroida jo valmistuneita ottamaan tuotosvastuuta heidän ensimmäisissä kaupallisissa projekteissaan. Y-sukupolven tai milleniaalien johtamisesta on kirjotettu paljon, esimerkiksi Sanin Pelikirja (linkki blogi-sarjaan) kokoaa tämän johtamishaasteen yleiset teemat hyvin. Olen itse huomannut, miten kunnianhimoiset tulevat huippuosaajat menestyvät ja kehittyvät erityisesti projektityössä.

digiajan pelikirja

Haasteista ensimmäisenä on luonnollisesti itse toimeksiannon sisältö ja erityisesti sen suhde projektiin osallistuvien henkilöiden profiiliin. Vaikka toimeksiannon tuotostavoitteisiin on usein rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa, projektin sisäisen tiimityksen lisäksi on hyvä sovittaa toisiinsa tekijöiden ja teettäjien henkilökemiat sekä odotukset tekemisen sisällöstä.

Klassiset konsulttiopit korostavat sopivan kunnianhimoista tavoiteasetantaa sekä toimeksiannon kyseenalaistamista. Nuorten kanssa työskenneltäessä hyvä lähtökohta on varmistaa tekijän innostuneisuus projektista. Asiakkuuden tai toimeksiantajan sijaan nuorilla innostus syntyy usein alussa ensisijaisesti varsinaisen tekemisen sisällöstä, joka voi olla toisinaan yllättävänkin rutiininomaista; vaikkapa ‘vain’ isojen datamassojen siistimistä. Kokemukseni mukaan tyypillisimmät syyt innostuksen kuolemiseen liittyvät siihen, että teettäjät mikro-manageeraavat tai toimeksiantajan edustajat eivät saa tehtyä tarvittavia päätöksiä projektin etenemisen kannalta kriittisinä ajankohtina.

Toinen yleinen teema, johon projektin aikana joudutaan puuttumaan, on viestintä. Tiimitekeminen usein tasapainottaa käytännön viestintää, jossa toisessa ääripäässä epävarmat kyselevät pienistäkin yksityiskohdista ja toisessa päässä ylimieliset tekevät vaikka eivät ole ymmärtäneet asiaa. Vuorovaikutukseen liittyykin aika-työpanos -suhteen systemaattinen seuraaminen, johtaminen ja viestiminen – ja näiden merkityksen ymmärrettäväksi saaminen. Hyvin perusteltuna ja ohjeistettuna tiukka raportointivelvoite erottaa projektin opinnäytetöistä ja mahdollistaa nuorelle hyvän oppimiskokemuksen.

Näyttäisi sille, että tyypillinen esimerkki huonosti johdetusta aikataulusta on ‘batman-konsultointi’, jossa toimenpidesuositukset keksitään kiireessä omasta päästä, usein edellisenä iltana, juuri ennen raportointia. Ulkopuolisten nuorten ideat ovat usein erittäin hyviä ja innovatiivisia, mutta ne ovat arvokkaita toimeksiantajalle vasta, kun ne on jalostettu yritykseen sopiviksi yhdessä teettäjän kanssa. Tämä onnistuu vain asettamalla selkeät takarajat tiedon keruulle ja analyysille hyvissä ajoin sekä pitämällä riittävästi välitapaamisia asiakkaan kanssa.

Itse sisältöön tai tekemiseen on harvoin tarvetta proaktiivisesti puuttua. Onnistuneen projektin tunnistaakin usein siitä, että tuotokset ovat erilaiset kuin mitä teettäjä on osannut projektin alussa odottaa. Odotukset harvoin ylittyvät poikkeuksellisen laadukkaasta työn suorittamisesta vaan ennemmin siitä, että on pystytty nostamaan esiin uusia relevantteja ja ennalta tunnistamattomia asioita.

Olen huomannut, että nuorta projektin tekijää on hyvä kannustaa toimeksiantajan ja salassapitovelvollisuuksien asettamien rajojen puitteissa oman konsultti- ja asiantuntijaverkoston hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Yllättävää kyllä, vaikka jatkuva yhteydenpito omiin kontakteihin on “verkostonatiiveille” ominaista, on se toisinaan vierasta työympäristössä. Kokeneiden mentorien arvo on usein toimialan lainalaisuuksien avaamisessa sekä liikkeenjohtoa kiinnostavien (tai häiritsevien) teemojen nostamisessa. Vertaisilta saa puolestaan uusia näkökulmia mahdollisuuksiin sekä hyvää koutsausta menetelmiin ja niiden hyödyntämiseen.

Yleiset sudenkuopat välttämällä teettäjä varmistaa projektin liiketoimintahyödyn ja huippuresurssin motivaation, mutta viime kädessä nuoren sitoutuminen ja globaalit super-onnistumiset ovat kiinni yksilön kyvykkyyksien ja tavoitteiden ymmärtämisestä. Pureudun seuraavassa kirjoituksessani enemmän tähän ja yleisemmin itse-organisoituvan organisaation johtamiseen. Jos sinulla on aiheesta näkemyksiä tai kokemuksia, ole ihmeessä yhteydessä (tommi.laivuori (at) aceconsulting.fi)!

Tommi Laivuori

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *